|
Tällä sivulla kerron hieman harrastuksistani ja linkkisivulta löytyy myös linkkejä kyseisiin harrastuksiin. Kalastus Kalastus harrastuksen aloitin joskus 70 ja 80 lukujen vaihteessa. Kaverini sai minut houkuteltua Turkulaiseen pieneen kalaseuraan nimeltään Pansion Peto ry. Kalaseurojakin on montaa sorttia. Osa on keskittynyt ongintaan ja pilkkimiseen, kuten oma seurani. Osa taas perhokalastukseen tai vetouisteluun. Itse olen pienestä pitäen pitänyt onkimisesta ja pilkkiminen tuli kuvioihin vasta liityttyäni kalaseuraan. Kalastusessa pääsee nauttimaan samalla myös luonnosta ja auttaa myös pääsemään irti arjen rutiineista. Tulee siinä samalla harrastettua myös liikuntaa. Kalastus voi olla joskus myös välineurheilua, mutta omassa seurassamme ei välineillä kehuskella. Itsekkin käytän paljon sellaisia välineitä, joita saa esim. tavarataloista, marketeista ja halpahalleista. Jo pelkästään liittymismaksuissa on hirmuisia eroja seurojen välillä. Pidin itse tuossa jonkun vuoden taukoa tästä harrastuksesta ja oli ihan mukava taas palata vanhan tutun seuran toimintaan. Meitä ei ole tällä hetkellä kuin noin 30 henkeä seurassa ja aina on tilaa uusille jäsenille, joten jos kiinnostuit yhtään niin ota rohkeasti vaan yhteyttä seuraan ja liity mukaan. Ainahan ei ole välttämättä mikään paras mahdollinen keli lähteä kalaan, mutta tilanne on sama kaikille jäsenille. Talvella pilkillä ollessa voi sataa räntää ja tuulla kovin tai voi olla kova pakkanen, kun taas kesällä voi tuulla ja sataa vettä kaatamalla. Nykyään on jo niin hyviä vaatteita ja jalkineita, ettei säätila paljoa vaikuta. Itselläni on joitakin pieniä palkintojakin hyllyllä, mutta missään isommissa kisoissa ei ole tullut sanottavaa menestystä. Kuitenkin on ihan mukava välillä lähteä johonkin vaikka SM-Pilkille toiselle puolelle Suomea. Vaikka sieltä ei kalaa tulisikaan, niin on se tapahtuma jo kaikkineen ihan mieleenpainuva kaikkine markkina touhuineen. Kesäkalastus Itselläni kesäkalastus painottuu enemmän ongintaan kuin uistimella tapahtuvaan kalastukseen. Onhan meilläkin seurassa jokunen heittokalastus kilpailu kalenterissa tänä vuonna. Sallittuja ovat ihan heitteleminen uistimella tai käyttämällä jigejä. Täytyy itse tunnustaa etten ole pahemmin jigillä kokeillut kalastaa, mutta ajattelin sitäkin puolta tässä aloitella. Onginnassa ei paljoa tarvitse stressata. Sen kuin pistää madon koukkuun ja odottaa sitten sitä kuuluisaa nykimistä. Paljon on sellaisia onkijoita, jotka seilaavat paikasta toiseen, jos ei heti ala kala syömään. Ilmankos sitä menestystä ei ole oikein tullutkaan itselleni, kun itse en ole sellaista tyyppiä, että pitää juosta paikasta toiseen. Välillä kyllä varmaan kannattaisi sekin. Kesäkalastuksessa on sekin hyvä puoli, että meillä on seurassa ns. kesäpäivät, jotka on pidetty aina Vepsän saarella. Tapahtuma on yleensä kestänyt koko viikonlopun. Lauantaisin on ollut ns. kenttälajit, joita ovat tikanheitto, renkaanheitto ja tarkkuusheitto virvelillä. Sunnuntaisin on keskitytty sitten itse kalastukseen, toiset paremmassa kunnossa kuin toiset, koska viikonlopun aikana on myös vapaa-aikaa ja nautitaan virvokkeita, grillataan ja saunotaan. Talvikalastus Talvikalastus on pilkkimistä. Meillä seurassamme on osa kisoista ahvenkisoja ja osa on sekakalakisoja, jossa kelpaa saaliiksi kaikki mitan täyttävät kalalajit. Pilkintä tapoja ja tyylejä on varmaan yhtäpaljon kuin on pilkkijöitäkin. Välineinä käytetään yleisimmin varmaan jonkinlaista pystypilkkiä, joissa voi olla erilaisia maalikoukkuja, jotka ovat joko ostettuja tai itse tehtyjä. Mormyska on myös yleisesti käytetty väline samoin kuin tasapainopilkit. Se vähän riippuu tilanteesta mitä milloinkin käyttää. Talvella jäällä liikuttaessa on syytä myös muistaa se turvallisuus. Ilma naskaleita ei kannata lähteä pilkille, se on aika halpa henkivakuutus, jos laittaa naskalit roikkumaan kaulalle, kun lähtee jäälle ja aina on muistettava, että tutuillakin paikoilla voi olla heikkoja kohtia. Nykyään kun talvet ovat entistä lämpimämpiä, niin kaikille niille paikoille joissa itsekkin olen pilkkinyt, ei välttämättä jäätä muodostu lainkaan. Toivotan kaikille paljon antoisia hetkiä kalastuksen parissa ja ennen kaikkea kireitä siimoja ja muistakaa se turvallisuus.
|
|
Perhostenkeräily
Perhostenkeräily on myös ihan mielenkiintoista touhua. Keräily menetelmiä on useita haavipyynti,
syöttipyynti, valopyynti ja toiset käyttävät feromoneja. Perhosia pyydystettäessä syöteilla, yleensä käytetään jotakin kalja tai punaviinipohjaista syöttinestettä.
Valmiiseen syöttinesteeseen laitetaan likoamaan joko kankaanpaloja, vaahtomuovinpaloja tai esim joku nestettä imevä narukerä. Niitä lionneita kankaita tai
vaahtomuovin paloja sitten laitetaan roikkumaan esim. puiden oksille ja sitten vaan odotellaan, kun perhonen saapuu tuoksun houkuttelemana syöttiin.
Syöttinestettä käytetään myös ns. syöttirysissä, jotka ovat laitettu joko maahan tai oksaan roikkumaan. Valopyynnissä yleensä käytetään joko valorysää tai
sitten ns. valvonta harsoa tai vastaavaa. Generaattori on ihan pätevä apuväline jos lähtee vaikka keskelle metsää valottamaan. Pingoitetaan vain naru puiden väliin
ja siihen roikkumaan joku valkea harsomainen kangas, kuten esim. valoverho ja narusta myös laitetaan roikkumaan erilaisia lamppuja, jotka soveltuvat kyseiseen
toimintaan. Sitten vaan generaattori päälle ja odotetaan, että valo houkuttelee perhosia paikalle. Suomessa on hiukan yli 2500 perhoslajia, jotka on jaettu perinteisesti
kahteen ryhmään: pikkuperhoset (n.1530 lajia) ja suurperhoset (n.970 lajia). Suurin osa perhosistamme lentää öiseen aikaan ja vain pieni osa on ns. päiväperhosia.
|